Suomen Alkoholijuomakauppa ry (SAJK) on lausunnossaan hallitukselle antanut varteenotettavan vaihtoehdon alkoholiveron korottamiseen. Hallituksen valmistelussa olevassa veronkorotuksen versiossa on ilmiselviä ongelmia, jotka on syytä korjata ennen lain käsittelyä. Lain on tarkoitus astua voimaan 1.1.2024.
Alkoholin valmisteveron korotusten tavoitteena on Suomessa ollut valtion tulojen kasvattaminen sekä alkoholin kokonaiskulutuksen ja sitä kautta alkoholinkäyttöön liittyvien haittojen vähentäminen. Hallituksen esitys ei ole perusteltavissa kummallakaan tavalla: se ei tuo lisää rahaa valtiolle eikä vähennä alkoholista koituvia haittoja.
Valtio ei saa tuloja, eikä kansanterveys edisty
SAJKin mukaan luonnoksessa olevat linjaukset ovat vastoin valtion etua, eikä niitä tule siksi hyväksyä. Alkoholijuomat ovat Suomessa EU-maiden eniten verotettuja. Korkeaa verotasoa on perusteltu alkoholista johtuvien haittojen ehkäisemisellä, ja viime vuosina myös entistä enemmän valtion tulojen kasvattamisella. Nyt kumpikaan näistä tavoitteista ei toteudu.
Alkoholihaittoja pyritään ehkäisemään vaikuttamalla juomien hintaan ja rajoittamalla saatavuutta. Hallituksen esitys ohjaa kulutusta tuoteryhmään, joka on saatavilla laajalla jakelulla elintarvikekaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla seitsemänä päivänä viikossa. Sen sijaan veroa halutaan esityksessä korottaa erityisesti tuoteryhmissä, jotka ovat monopolijakelussa ja joiden saatavuutta on rajoitettu kansanterveydellisin perustein.
Alkoholin matkustajatuonti on myös palaamassa koronapandemiaa edeltävälle tasolle. SAJK on huolissaan siitä, että hallituksen esitys tulee kasvattamaan entisestään varsinkin väkevien alkoholijuomien matkustajatuontia.
Parempi ja tehokkaampi vaihtoehto on olemassa
Alkoholiveroa ei pidä korottaa hallituksen esityksessä kuvatulla tavalla, koska korotukselle ei ole johdonmukaisia, merkityksellisiä fiskaalisia eikä kansanterveydellisiä perusteita.
”Jos tavoitteena olisi saavuttaa hallituksen esityksessä esitetty 15 miljoonan euron ylimääräinen verokertymä alkoholijuomaverosta, ehdotamme hallituksen esityksen sijaan mallia, jossa kaikkia verokategorioita nostettaisiin suhteellisesti saman verran.”, toteaa Suomen Alkoholijuomakauppa ry:n toiminnanjohtaja Susanna Heikkinen.
Tällöin verotusta olisi tarve nostaa noin 1,6 %, ottaen huomioon alkoholin hintajoustot. Tällä esityksellä esimerkiksi viinien kuluttajahintojen nousut olisivat keskimäärin vaihteluvälillä 0,5 % - 1,0 %, etyylialkoholipohjaisten tuotteiden kuluttajahintojen nousut vaihteluvälillä 0,5 % - 1,5 % ja oluen kuluttajahintojen nousut vaihteluvälillä 0,5 %-1,5 %.
”Poliittiselle linjaukselle ei ole hyväksyttäviä perusteluja, sillä nykyisellään lakimuutos on valtion edun vastainen, kohtelee elinkeinonharjoittajia epätasa-arvoisesti, ohjaa alkoholijuomakauppaa ja verotuottoja Suomen rajojen ulkopuolelle ja todennäköisesti lisää alkoholista johtuvia terveyshaittoja”, Heikkinen jatkaa.
Suomen Alkoholijuomakauppa ry:n lausuntoon voi tutustua
