Suomi on edelleen hyväksymässä satojen miljoonien eurojen verotulojen menetyksen – korjataan tämä alkoholilakiesitystä muuttamalla

Eduskunta on parhaillaan hyväksymässä muutosta alkoholilakiin. Lakimuutos sisältää muun

muassa alkoholijuomien rajat ylittävää etämyyntiä koskevat säännökset.

Nykyisessä muodossaan esitys on poikkeuksellisen ongelmallinen. Ulkomailta Suomeen

alkoholia etämyyvien toimijoiden rekisteröityminen on välttämätöntä, jotta tuotteista voidaan

periä niille kuuluvat verot. Jos velvoitetta ei sisällytetä lakiin, pidetään edelleen

hyväksyttävänä nykyistä tilannetta, jossa satojen miljoonien eurojen verotulot jäävät

vuosittain keräämättä.

Verohallinto on arvioinut, että alkoholi- ja juomapakkausverot jäävät maksamatta nykyisin 99

prosentissa suomalaisten ulkomaisilta etämyyjiltä tilaamastaan alkoholista.

Arvio suomalaisten ulkomailta tilaaman alkoholin määrästä on tarkentunut.

Valtiovarainministeriön tietoaineiston mukaan nettiostojen määrä oli viime vuonna yhteensä

46,2 miljoonaa litraa. Tämä tarkoittaa, että etämyynnistä aiheutui jopa 285 miljoonan euron

verotulojen menetys.

Alan suomalaiset yritykset huolehtivat velvoitteistaan ja maksavat veronsa. Nykymuodossaan

laki vääristää kilpailua, eikä hallituksen esitys alkoholilain muuttamiseksi paranna tilannetta.

Tämä heikentää merkittävästi kotimaisen teollisuuden ja satojen alalla toimivien yritysten

edellytyksiä toimia ja työllistää. Jos epäkohtaan ei puututa, tulemme jatkossakin

menettämään satojen miljoonien eurojen verotulot vuosittain.

Ongelmaan on onneksi yksinkertainen ratkaisu:

Etämyyjien on rekisteröidyttävä Verohallinnolle, ja kuljetusyrityksille on säädettävä

velvollisuus tarkistaa veronmaksun tunniste ennen tuotteiden toimittamista

vastaanottajalle.

Näin on toimittu Ruotsissa. Muutos on tehtävä, jotta voimme ehkäistä etämyynnissä

tapahtuvan veronkierron ja varmistaa tasapuoliset pelisäännöt. Samalla huolehdimme

suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjasta.