Ruoka-alan keskustelufoorumi Yhteinen ruokapöytä julkaisee selvityksen elintarvikeviennin kolminkertaistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä 15. maaliskuuta. Alkoholitoimiala, joka on yksi elintarvikeviennin suurista osa-alueista, ehdottaa konkreettisina toimina vientiosaajien kouluttamista, alkoholin verkkokauppojen sallimista Suomesta ulkomaille kohdistuvaa myyntiä varten sekä kotimaan myyntiä kurittavan alkoholiveron kohtuullistamista, jotta yrityksillä olisi paremmat valmiudet investoida vientiponnisteluihin.
Yhteisen ruokapöydän tilaama elintarvikeviennin selvitys avaa keskustelun konkreettisista toimista, joilla nostetaan suomalaisten ruokien ja juomien arvostusta vientituotteina. Tavoitteena on kolminkertaistaa elintarvikkeiden vienti, mikä edistäisi koko yhteiskunnan taloutta ja hyvinvointia sekä tarjoaisi työtä.
Ennen epidemiakriisiä vuosina 2010–2019 alkoholijuomat muodostivat koko elintarvikealan viennistä keskimäärin kaksitoista prosenttia, ja vuonna 2019 niiden viennin arvo oli 155 miljoonaa euroa.
”Alkoholijuomat ovat olleet yksi elintarvikeviennin tähtituotteista. Ennen koronaa yli 30 prosenttia alkoholijuomien kotimaisesta tuotannosta oli kanavoitunut vientiin. Kasvuvaraa ja kirittävää silti on, sillä esimerkiksi Ruotsin alkoholijuomien vienti on yli nelinkertaista Suomeen verrattuna”, kertoo Suomen Alkoholijuomakauppa ry:n toiminnanjohtaja Susanna Heikkinen.
Alkoholivalmistajat pitävät viennin pullonkaulana pulaa vientiosaajista, joita Suomen tulisi nopeasti kouluttaa ja lähettää tekemään työtä ulkomaille. Tällainen järjestelmä toimii esimerkiksi Irlannissa, jossa valtiovetoisen Bord Bia -organisaation opiskelijaohjelmat International Graduate Programme ja Marketing Fellowship tasoittavat elintarvikealan yritysten tietä maailmalle.
Toinen merkittävä mahdollisuus alkoholiviennille olisi sallia alkoholijuomien verkkokauppojen perustaminen Suomesta ulkomaille kohdistuvaa myyntiä varten. Tällä hetkellä Suomi noudattaa EU:n AVMS- (audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa) direktiiviä niin, ettei Suomeen sijoittunut toimija saa kommunikoida väkevistä alkoholijuomista lainkaan, vaikka viesti kohdistuisi yksinomaan ulkomaihin. ”Kyse on direktiivin tulkinnasta. Suomen tulisi kunnioittaa kohdemaassa vallitsevaa laintulkintaa, mikä mahdollistaisi työvoiman ja liiketoiminnan pysymisen Suomessa”, Susanna Heikkinen toteaa.
Kolmantena keinona alkoholivalmistajat ehdottavat kotimaan verotason kohtuullistamista lähemmäs EU:n keskitasoa. Suomessa väkevien alkoholijuomien valmistevero on kirkkaasti EU:n korkein, ja keskimäärin kolminkertainen esimerkiksi Baltian maihin verrattuna. Korkean verotuksen vuoksi alkoholivalmistajat joutuvat kotimarkkinoilla tinkimään katteista ollakseen kilpailukykyisiä muihin alkoholijuomaryhmiin ja alkoholin matkustajatuontiin verrattuna. Tämä johtaa siihen, että yritysten vientiponnisteluihin käytettävissä olevien tuottojen määrä vähenee, eivätkä yritykset pysty investoimaan vientitoimenpiteisiin.
Alkoholijuomien viennistä 69 prosenttia koostui väkevistä juomista vuonna 2020. Päävientimarkkina-alue on EU, jonka osuus viennistä oli 78 prosenttia vuonna 2020. Tärkeimmät yksittäiset vientimaat ovat Ruotsi, Viro ja Puola, mutta kasvun kannalta potentiaaliset markkinat ovat Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa.
