SAJK
 

Onnistuminen alkoholijuomien viennissä edellyttää maltillista verotusta kotimarkkinalla

Suomen elintarvikeviennistä alkoholijuomat muodostavat merkittävän osan, arvoltaan noin 150 miljoonaa euroa. Vientiasiantuntijan mukaan nämä lukemat olisi mahdollista jopa kaksinkertaistaa nopealla aikataululla. Alkoholialan vientiponnisteluiden hidasteena ovat kuitenkin jatkuvat veronkorotukset, jotka syövät kotimarkkinan kannattavuutta. Heikkenevä taloudellinen selkänoja heijastuu suoraan yritysten mahdollisuuksiin investoida vientiin.   

Kymmenesosa Suomen elintarveviennistä on alkoholijuomia. Kysyntää suomalaisilla tuotteilla on niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin Aasiassakin, ja lähiajan kasvumahdollisuudet ovat jopa kaksinkertaiset, rahallisesti arvoltaan 300 miljoonaa euroa, arvioi vientiasiantuntija Esa Wrang, Head of Food Program, Business Finland.

Suomeen sijoittuneille alkoholialan yrityksille tärkeä vientiin investoitavien varojen lähde on kotimarkkina, joka toimii taloudellisena perustana. Ongelmana on, että Suomen jatkuvat veronkorotukset syövät kotimarkkinan kannattavuutta ja vievät siten mahdollisuuksia kasvaa ulkomailla. Veronkorotukset puraisevat kipeimmin juuri väkeviin juomiin, jotka ovat suomalaisen alkoholiviennin selkäranka.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana väkevien juomien valmistevero Suomessa on noussut 34 %. Samanaikaisesti väkevien myynti Suomessa on laskenut reilulla neljänneksellä, yli 7 miljoonaa litraa. Alkoholiala katsookin, että tällä hallituskaudella veronkorotuksista on syytä pidättäytyä kokonaan, jotta yritysten kasvu- ja investointikyky saadaan vientipotentiaalin edellyttämälle kasvukäyrälle. 

Suomen pieneltä markkinalta maailmalle ponnistavat toimijat sijoittavat merkittäviä summia viennin rakentamiseen. Onnistuminen edellyttää jatkuvaa läsnäoloa, ajankäyttöä ja henkilöstöresursseja. Alan yritykset arvioivat, että vientimarkkinoiden investointitarve on keskimäärin viisinkertainen kotimarkkinaan verrattuna.

Alkoholijuomat ovat korkean jalostusasteen tuotteita, jotka tuovat Suomeen työpaikkoja. Kotimaisen teollisuuden säilyttäminen Suomessa on kansantaloudellisesti järkevää, ja usein se on myös osa brändiä. ”Puhdasta luontoa on vaikea siirtää ulkomaille, mutta sen varaan voidaan rakentaa pullotettu tarina, jota halutaan tulla myös ihmettelemään paikan päälle. Tämä tarjoaa huikeita mahdollisuuksia”, kuvaa Esa Wrang.